Who am I?

Oletteko koskaan pohtineet, kuinka hieno ja kummallinen asia ihmismieli on? Verkostosta hermosoluja, jotka miljardien yhteyksien kautta kommunikoivat keskenään, syntyy se, mitä me tälläkin hetkellä ajattelemme ja koemme: tunteemme, tietoisuutemme ja muistomme. Mikään kone ei ole koskaan vielä päässyt lähellekään sitä monimutkaisuuden tasoa, jolla aivojemme toiminta on.

Have you ever wondered how great and strange human mind is? A network of neurons connected to each other by billions of synapses creates that what we think and experience: our feelings, consciousness and memories. No machine has ever got even close to the level of complexity of our brain.

Kummallinen ihmismielemme on keksinyt erinäisiä keinoja tulkita tätä kummallista maailmaa ja toisia kummallisia ihmismieliä. Mielemme pyrkii jaottelemaan asioita kokonaisuuksiksi ymmärtääkseen niitä paremmin. Ihmismieli usein tiedostamattaan jaottelee asioita, myös toisia ihmisiä, erilaisiin ryhmiin: tietynnäköiset ihmiset ovat tietynlaisia ja tietynmaalaiset ihmiset ovat tietynlaisia. Se on toisaalta luonnollistakin, mutta joskus nämä luokittelut menevät niin pitkälle, että niistä voi alkaa puhua jo ennakkoluuloina.

The strange human mind has made up specific ways to interpret the strange world we're living in and other strange human minds. Our mind strives to divide things up in unities to understand them better. Human mind often unconsciously divides things up, also other people, in different groups by how they look like or where they are from. On the other hand it's somehow natural, but sometimes these classifications go too far, so that they become prejudices.

Toki luokittelu helpottaa arkielämää. Musta-valkoisessa maailmassa eläminen on yksinkertaisempaa, kun voi jättää huomiotta kaikki harmaan sävyt. Eikö olisi helppo ajatella, että kun näet esimerkiksi ulkomailla suomalaisen, voit heti sanoa, millainen ihminen hän on, kun mieleesi muistuu stereotypia ahkerasti saunovasta, kanteletta soittavasta, sisukkaasta, mutta kovin hiljaisesta ihmisestä, joka tykkää salmiakista ja mämmistä. Tai jos näet musliminaisen, voit heti hänen ulkoisesta olemuksestaan päätellä millainen ihminen hän on? Huonoja uutisia ihmismielelle on, että asia ei valitettavasti ole niin yksinkertainen, koska jokaisen ihmisen takana on hänen oma tarinansa, vastaus kysymykseen, miksi hän on juuri hän. Toki ulkonäön perusteella voi tehdä päätelmiä, mutta ne eivät ole koko totuus.

Of course classifications make life easier. Living in a black-and-white world is easier when one can ignore all the shades of gray. Wouldn't it be easy to think that when you see a Finn abroad, you can straight away tell what kind of a person he or she is, when you remember the stereotype of a persistent but quiet person who loves to go to sauna and eat Finnish Easter pudding? Or when you see a Muslim woman you can by her external being tell what kind of a person she is? Bad news for the human mind is that it isn't so simple, unfortunately, because behind every human being is the life story of that certain person, the answer to the question, who is he/she ? Of course one can make conclusions by external being but they aren't the whole truth.

Kuka minä olen, on kysymys, johon ei usein voi yhdellä sanalla vastata. Siksipä kysymykseen 

"kuka hän on?" vaikkapa kadulla vastaan tulevasta ihmisestä, vastaaminen on vielä haastavampaa, ainakin ulkopuoliselle. Silti olemme joskus kärkkäitä vastaamaan tähän kysymykseen ihmisen itsensä puolesta.

One can seldom answer with one word to the question"who am I". That's why answering to the question of "who is she/he?" for example of an oncoming person on a street, is even more difficult. Yet we are sometimes very quick to answer to that question.

lähde

Muistan kerran, kun istuin Lontoon maanalaisessa. Vastakkaisesta suunnasta vastaan tuli metro. Ohikiitävien sekuntien ajan näin, että toinen metro oli täpötäynnä ihmisiä. Ihmisiä, joihin en ehkä koskaan enää törmää. Erinäköisiä ihmisiä, joilla kaikilla on oma tarinansa. Lontoon maanalaisessa tuntuu, että siellä on paljon ihmisiä ja erilaisia tarinoita. Sekin on kuitenkin vain pieni osa koko maailmasta, koska kaikkiaan erilaisia tarinoita on noin seitsemän miljardia. Jo pienen projektitiimimme jäsenten elämäntarinat ovat erilaiset, joten miten erilaiset ovat näiden maailman miljardien ihmisten elämäntarinat?
Seitsemän miljardia vastausta kysymykseen, kuka minä olen, ja yksikään ei ole samanlainen kuin toinen. Siinäpä ihmismielelle riittää pohdittavaa. :)

I remember a moment when I sat in the London underground. From the opposite direction came a metro. For the passing seconds I saw that the oncoming metro was full of people. People whom I'll maybe never see again. People unlike each other all of them having a different kind of life story. In the London tube one feels like that it's full of people and stories. Anyhow that is only a small part of a world since there are about 7 billions people living on this globe. Even the life stories of the girls in our project group are unlike each other, so what about the billions of other ones? 
Seven billion answers to the question "who am I?". That is something for the human mind to think about. :)

-LS